Suomipassin tarina
Näiltä välilehdiltä voit lukea Suomipassin koko tarinan, joka alkaa vuodesta 2017.
Kuvat Suomipassi-pilotista 2017
Suomipassi oli Jenni Laaksosen ideoima, alun perin paperinen vihko, johon oli koottu suomeksi ja englanniksi perusfraaseja, joita alkeistason suomenoppija tarvitsee arkipäivän asiointitilanteissa.
Nimi Suomipassi tulee siitä, että opiskelijoiden tehtävänä oli kerätä leimoja passeihinsa puhumalla suomea. Passipilotti toteutettiin yhteistyössä Turun yliopiston kieli- ja viestintäopintojen keskuksen (Kievi) suomi vieraana kielenä -opettajan Jenni Laaksosen ja Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) Satu Nurmen ja Frida Pessin kanssa. Jenni Laaksonen tuotti passin sisällön ja TYY kontaktoi yritykset, markkinoi pilottia ja toteutti sekä kustansi printtipassin. Fraasit ja asiointipaikat valittiin erityisesti yliopistossa opiskelevan vaihto- ja tutkinto-opiskelijan tarpeita ajatellen. Kurssin lopuksi opiskelijat palauttivat passit ja saivat joko pisteitä lopputenttiä varten tai korvattua suullisen tentin, mikäli he olivat keränneet tarpeeksi merkintöjä.
Suomipassin ensimmäistä paperista versiota pilotoitiin Kievin suomen kielen kursseilla. Opiskelijoiden tehtävänä oli kerätä 10 merkintää suomen kielen puhumisesta kurssin aikana. Opettaja oli mukana auttamassa opiskelijoita ja havainnoimassa asiointitilanteita. Oli hienoa nähdä opiskelijoiden innostus, jännitys ja se hetki, kun kommunikaatio onnistui ja viesti meni perille. Voiko parempaa tunnetta kielen käyttämisestä tullakaan! Oli erityisen tärkeää, että yhteistyötahoja kannustettiin käyttämään helppoa selkosuomea asiointitilanteissa, jotta opiskelijoille jäi myönteinen kokemus suomen kielen puhumisesta.
Pilottiin osallistuneet opiskelijat vierailivat yhteensä yli 30 turkulaisessa yrityksessä. Tämä oli hieno tulos, sillä yhteistyötahoja oli ”virallisesti” vain 11. Innostuneet opiskelijat olivat siis itse selittäneet passi-idean muissakin yrityksissä ja saaneet niistäkin merkintöjä. Loistavaa oma-aloitteisuutta! Monen mielestä suomen puhuminen oli aluksi todella haastavaa ja jännittävää, mutta vähitellen siitä tuli helpompaa. Tärkein tulos oli se, että Suomipassi kannusti, motivoi ja rohkaisi opiskelijoita käyttämään suomea enemmän. Pilotissa kävi myös ilmi, että passista saa parhaimman hyödyn, kun sitä käytetään osana kurssia ja opiskelija sitoutetaan sen käyttöön.
Keväällä 2018 alkoi Suomipassin seuraava vaihe osana Opiskelijakaupunki Turku -yhteistyötä. Idea Suomipassin muuttamisesta mobiilisovellukseksi tuli eräältä opiskelijalta: äppiä olisi paljon helpompi kantaa mukana! Suomipassi ja Opiskelijakaupunki Turku -yhteistyö sopivat oivallisen hyvin yhteen: molempien tavoitteena on antaa kansainväliselle opiskelijalle avaimet hyvään ja sujuvaan arkeen sekä saada opiskelijat tuntemaan, että Turku on mahtava paikka elämiseen ja opiskeluun. Kun juuri Suomeen tulleella opiskelijalla on käsissään tällainen konkreettinen apuväline suomen kielen opiskelun tukena, kielen käyttämisen kynnys madaltuu. Sovellus on digitaalinen apuväline ja motivoija, mutta on tärkeää muistaa, että se ei korvaa systemaattista ja pitkäkestoista kielitaidon kehittämistä.
Hankkeen alussa tehtiin sisältö eli fraasit, joita muokattiin opiskelijoiden palautteiden perusteella. Mobiilisovelluksessa fraaseja oli printtipassia runsaasti enemmän ja lisäksi mukana oli esimerkiksi ruokasanastoa ja numerot. Aluksi passin tarkoitus oli olla vain suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, mutta aktiiviset suomen kielen opiskelijat halusivat osallistua projektiin ja käänsivät fraasit myös kiinaksi, venäjäksi, saksaksi ja espanjaksi. Oli upeaa huomata, kuinka innostuneesti opiskelijat lähtivät projektiin mukaan! Ääntämisen harjoittelun avuksi fraasit myös äänitettiin. Mobiilisovelluksessa ei pyydetä leimamerkintää asiointipaikan henkilökunnalta, vaan se merkitään itse: kun on puhunut suomea, voi merkitä fraasin suoritetuksi. Myöhemmin opiskelija voi nähdä sovelluksen kartalta, missä on puhunut suomea.
Mobiilisovellus julkaistiin syksyllä 2018 ja sitä päivitettiin heti keväällä 2019 uusilla fraaseilla ja uusilla kielillä: mukaan tulivat italia, arabia, ranska ja puhekieli. Lisäksi sovellukseen tuli uutena fraasien etsimistoiminto sekä havainnolliset infokuvat sovelluksen käyttämisestä.
Suomipassia ladattiin tuhansia kertoja, ja se sai paljon positiivista palautetta. Vuosien saatossa sovelluksen tekniikka vanheni, ja sitä ei voitu enää korjata. Turun yliopiston kieli- ja viestintäopintojen keskuksessa alkoi vuonna 2023 kaksivuotinen Ohjatusti sujuvaan suomeen (OSUS) -hanke, jonka osatavoitteena oli Suomipassin päivitys.
Vuoden 2024 aikana Suomipassi tehtiin käytännössä katsoen kokonaan uudelleen Flutter-työkalulla. Passin ulkoasu on raikkaampi, kategorisointi käyttäjäystävällisempi ja aiempia toimintoja on paranneltu. Sisällöt on päivitetty ja Suomipassissa on nyt yli 350 fraasia ja muun muassa kierrätyssanastoa. Iso uudistus on se, että Suomipassin pääkielenä on puhekieli ja fraasit on myös äänitetty puhekielellä: oppija siis kuulee heti tosielämän puhuttua kieltä kirjakielen sijaan. Omat lempifraasit voi merkitä suosikeiksi ja puhumisesta voi antaa itselleen hymiön. Entiseen tapaan fraasin puhumisen voi leimata ja puhumispaikan voi nähdä kartalla.
Lue lisää passin käyttämisestä ja sen ominaisuuksista Miten Suomipassia käytetään -välilehdeltä.
Kuvat Suomipassi-kurssilta keväällä 2025.
Keväällä 2025 järjestettiin ensimmäinen Suomipassi-kurssi. Lue lisää kurssikonseptista täältä.
Syksyllä 2025 Suomipassia korjailtiin ja paranneltiin tähän asti hankkeen viimeisessä vaiheessa. Sovellukseen tehtiin seuraavat muutokset:
- Sovellus avautuu sekunneissa. Aiemmin avaamiseen meni useampi minuutti, koska järjestelmä latasi kaiken sisällön aina uudestaan.
- Käyttäjä voi ehdottaa fraasia, jos jokin fraasi puuttuu.
- Infokuvat ovat isommat ja luettavammat.
- Leimat näkyvät Suomipassi-logoina kartalla.
- Leimat ja emojit voi poistaa.
- Oppimispäiväkirja on kronologisessa järjestyksessä, uusin tapahtuma ensin.